Tieto puuttuu

2018

Classification
Select visible years, semesters and periods (when only one year is selected) by clicking buttons below. (S = Spring, A = Autumn)
Year of study 1
Search: ECTS 1 1A 1S 1 2 3
ADVANCED PROFESSIONAL STUDIES
           
Changing Northern Operating Environment 5
Knowledge Management 5
Development Methodologies of Working Life 5
Natural Resource Management 10
258.316.78.38.38.3
FREE-CHOICE ELECTIVES
(Select 5 ECTS)
           
MASTER'S THESIS
           
Master Thesis and Maturity Test 30
301020101010
ECTS credits per period / semester / academic year 55 18.3 36.7 18.3 18.3 18.3

Studies of syllabus is planned so 60 credits are studied in academic year. Planned syllabus may change during studies.

Due to the timing of optional and elective courses, credit accumulation per semester / academic year may vary.

SUORITETTAVA TUTKINTO Agrologi (YAMK), metsätalousinsinööri (YAMK) tai insinööri (YAMK) 60 op

Luonnonvarojen ja alueiden käytön suunnittelun koulutus on suunniteltu vahvistamaan organisaatioiden ja yritysten asiantuntijoiden sekä esimiesten osaamista ja vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Koulutus johtaa agrologi (YAMK), metsätalousinsinööri (YAMK) tai insinööri (YAMK) –tutkintoon valmistaen tehtäviin, joissa edellytetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista.

Koulutus profiloituu luonnonvarojen älykkään, innovatiivisen ja kestävän käytön suunnitteluun. Myös Lapin ammattikorkeakoulun strategiset painotukset, eri osaamisalojen välinen yhteistyö ja pohjoisen alueen kehittämisen erityisteemat otetaan huomioon.
Valmistuvat asiantuntijat voivat toimia luonnonvarojen ja alueiden käyttöön liittyvissä suunnittelu-, kehittämis-, johto- ja koulutustehtävissä eri organisaatioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi maa-, metsä- ja porotalouden viranomaistoimijat, maakuntien liitot, kunnat, maanmittauslaitos, Metsähallitus, metsäteollisuusyritykset, maaseudun neuvonta-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä maaseutuyritykset ja matkailu.
Koulutus vahvistaa opiskelijoiden suunnittelu-, kehittämis- ja johtamisvalmiuksia. Valmius hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alan uutta, tutkittua tietoa oman työn, organisaation tai toimialan kehittämisessä kasvaa. Monimuotokoulutuksena toteutettavan tutkinnon keskeinen osa on ammatillinen opinnäytetyö (30 op). Se on työelämän tai oman organisaation kehittämis- tai suunnittelutyö, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä niiden kanssa.

Pohjoiseen alueeseen ja ympäristöön kohdistuu yhä enemmän erilaisia tarpeita ja intressejä. Niiden on tuotettava samanaikaisesti ekologisia (luonnonympäristö, ihmisen elinympäristö), taloudellisia (tuotantoympäristö), sosio-kulttuurisia (hyvinvointi, virkistys,), historiallisia (asutus ja identiteetti) ja esteettisiä (kokemukset) hyötyjä ja palveluja.
Erityinen haaste on luonnon eri käyttömuotojen (maa-, metsä-, poro- ja luonnontuotetalous, GreenCare, matkailu, kaivostoiminta ja energiatuotanto sekä luonnonsuojelu) yhteensovittaminen sekä intressiristiriitojen ehkäisy ja hallinta. Kestävän kehityksen päämäärien saavuttamista vaikeuttaa luonnonvarojen ja alueiden käyttöön liittyvän politiikan, hallinnon, ohjauksen, tutkimuksen sekä koulutuksen sektoroituminen ja hajanaisuus. Luonnonvarojen ja alueiden käytön suunnittelun koulutus korostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja erityisesti luonnon älykkään käytön, sosiaalisen kestävyyden ja moninaisten hyvinvointivaikutusten ymmärrystä ja soveltamista.

Ammatillisten opintojen ydin on luonnonvarojen ja alueiden monitavoitteisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun, hoidon ja käytön teoreettinen perusta ja sen soveltaminen omassa työssä. Opinnoissa syvennytään kestävyyden ulottuvuuksiin ja arviointimenetelmiin, vuorovaikutteisiin ja yhteisöllisiin suunnittelumenetelmiin ja prosessien johtamiseen. Perustana on alueiden käytön kokonaisvaltainen, monitieteinen toimintamalli (holistic landscape concept) ja siihen liittyvä ekosysteemilähestymistapa. Näiden avulla voi analysoida, arvioida, ymmärtää ja suunnata omaa työtään luonnonvarojen ja alueiden käytön kokonaisuudessa.

Koulutuksen kolme opintojaksoa eli Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö, Työelämän kehittämismenetelmät ja Osaamisen johtaminen toteutetaan yhdessä Lapin AMKn muiden ylempien tutkintojen kanssa. Tällöin oman alan kysymyksiä voi tarkastella laajemmassa, monialaisessa ja monitieteisessä yhteydessä.
Vapaavalintaiset opinnot antavat uusia näkökulmia biotalouden merkitykseen alueiden kehittämisessä ja ekosysteemipalvelujen ihmisille tuottamiin aineettomiin hyötyihin ja terveysvaikutuksiin.

TUTKINNON RAKENNE
Luonnonvarojen ja alueiden käytön suunnittelun koulutuksen laajuus on 60 opintopistettä. Sen voi suorittaa yhdessä vuodessa tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) mukaan pidemmässä ajassa päätoimen ohessa. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.)

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulu­tutkintoon johtaviin opintoihin on perustutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sisältyy
1) syventäviä ammattiopintoja 25 op,
2) vapaasti valittavia opintoja 5 op
3) opinnäytetyö 30 op.
Syventävissä ammattiopinnoissa opiskelija soveltaa teoriaa käytäntöön ja kehittää analyyttisiä, sosiaalisia sekä projektin johtamis-, tutkimus- ja kehittämistyötaitojaan. Opinnäytetyö kehittää tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia, osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa, käyttää sopivia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen asiantuntijatyöhön.

Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuus määritellään yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) mukaisesti. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä, mikä vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot toteutetaan lukuvuoden ajan tasaisesti 40 viikon aikana.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN
Opetussuunnitelmassa avataan oppimisprosessi ja kuvataan opiskelijoiden ammatillinen kasvu kehittämisasiantuntijaksi.
- Vuositeema: Kehittämisasiantuntija.
Opintovuoden aikana opiskelija syventää ja laajentaa osaamistaan luonnonvarojen ja alueiden käytön kokonaisvaltaisessa suunnittelussa, luonnonvarojen älykkäässä ja kestävässä käytössä sekä työelämän ja osaamisen johtamisessa kehittyen asiantuntijaksi.
Lapin AMKn opetussuunnitelmat perustuvat työelämän osaamisvaatimuksista johdettuihin laajoihin osaamistavoitteisiin eli kompetensseihin, niihin liittyviin osaamistavoitteisiin arviointikriteereineen. Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille YAMK-koulutuksille yhteisiin, yleisiin työelämäkompetensseihin ja koulutuskohtaisiin kompetensseihin. Yleiset kompetenssit ovat oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen, joiden arviointi toteutuu koulutuskohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä. Luonnonvarojen ja alueiden käytön suunnittelun koulutuksen koulutuskohtaiset kompetenssit ovat seuraavat:

Taulukko 1. Luonnonvarojen ja alueiden käytön suunnittelun koulutuksen kompetenssit. .

Koulutuskohtaiset kompetenssit
Osaamisalueen kuvaus, YAMK
Luonnonvarojen älykkään käytön johtamisen osaaminen
Osaa keskeiset kansalliset ja kansainväliset ympäristö- ja luonnonvarapoliittiset näkökulmat sekä päätöksenteon ja ohjauksen järjestelmän.

Hallitsee kestävyyden eri ulottuvuudet

Hallitsee kokonaisvaltaisen elinympäristö-suunnittelun perusteet ja välineet soveltaen niitä kehittävästi ihmisten, luonnon ja alueen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämisessä

Osaa monitieteisen, integroituun osaamiseen perustuvan ja vuorovaikutteisen suunnittelun sekä suunnittelu- ja projektiryhmän johtamisen.

Tuntee pohjoisen luonnonvarojen ja alueiden käytön eri toimijat ja intressit.

Osaa yhteistyön edistämisen ja konfliktien hallinnan menetelmiä soveltaen niitä kehittävästi.
Luonnonvarojen kestävän käytön uusien mahdollisuuksien osaaminen
Osaa kiertotalouden sekä elinkaarimallin periaatteet ja toiminnalliset lähtökohdat soveltaen niitä kehittävästi.

Tuntee ympäristövastuun merkityksen ja tavoitteet.

Tuntee biotalouden uusia aineellisia ja aineettomia tuote- ja palvelumahdollisuuksia sekä tuotantoprosessiratkaisuja arvioiden niiden toteutettavuutta alueellaan ja toimialallaan.

Osaa ihmisen ja ympäristön välisen suhteen teoreettisen perustan ja tuntee siihen perustuvia uusia tuote- ja palveluinnovaatioita arvioiden niiden toteutettavuutta alueellaan.
Lapin AMKin strategisista painopistealueista (etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys) johdetut osaamistavoitteet sisältyvät kaikille YAMK-opiskelijoille tarjottavaan opintojaksoon ”Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö”. Painopistealueet sisältyvät lisäksi juonteina eri kompetensseissa seuraavasti:
Oppimisen taidot: Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; etäisyyksien hallinta
Eettinen osaaminen: Turvallisuusosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys
Työyhteisöosaaminen: Etäisyyksien hallinta; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys
Innovaatio-osaaminen: Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys
Kansainvälisyys: Arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys
Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona englanninkielisenä opetuksena, käyttämällä opetuksessa vieraskielistä materiaalia sekä hyödyntämällä Lapin AMKssa olevia kansainvälisen vaihdon asiantuntijoita. Opiskelijat voivat osallistua kansainväliseen vaihtoon tai erilaisiin kotikansainvälistymistä tukeviin toimintoihin.

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI
Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Siinä käytetään ammatillista osaamista kehittäviä opiskelijakeskeisiä ja aktivoivia oppimis- ja ohjausmenetelmiä. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla.
Osaamis- ja ongelmaperustaisuudessa oppimista jäsennetään ja organisoidaan käyttämällä esimerkiksi ongelmaperustaista sykli-/vaihemallia, ongelmaperustaista projektioppimista tai niiden yhdistelmää. Kaikissa lähtökohtana ovat työelämän ongelmat ja työelämäläheinen toteutus.
Arviointi on otettu huomion jo opetussuunnitelman suunnitteluvaiheessa. Opiskelun eri vaiheissa tapahtuva arviointi on johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arviointia toteuttavat opiskelijat, työelämänedustaja / ohjaaja ja opettaja yhdessä.
Koulutuksen viralliset tavoitteet ovat oppimista ohjaavia ja motivoivia suunnannäyttäjiä. Opetussuunnitelma on henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) perusta. HOPS:n laatimisessa auttaa opettajatuutori.

Hankittu osaaminen ja hyväksi lukeminen
Tutkinnon suorittajan on mahdollisuus lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla saman tyyppisillä opinnoilla tai opiskelija saa lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (AMK päätös 932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksi luku.
Hyväksi luvun kolme päätapaa ovat: korvaaminen, sisällyttäminen sekä (aiemmin ja opiskelun aikana) hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (HOT). Korvaaminen tarkoittaa opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöiltään saman tyyppisillä korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen korkeakouluopintojen liittämistä osaksi tutkintoa. Hankitun osaamisen tunnistamisessa opiskelija näyttää toteen ymmärtävänsä ja jäsentävänsä hankkimaansa osaamista suhteessa opintojakson tai osaamisalueen osaamistavoitteisiin. Hankitun osaamisen tunnustaminen tarkoittaa virallisen hyväksynnän antamista opiskelijan hankkimalle osaamiselle.
Kehittävä arviointi huomioi oppimisprosessin sekä osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojaksotasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien perustana ovat kyseiselle opintojaksolle koulutuksen kompetensseista johdetut osaamistavoitteet. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).
Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Opiskelija voi antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta ja valmistumisvaiheessa koko koulutuksesta tutkinnon haun yhteydessä.

Laadunvarmistus
Lapin ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Laatujärjestelmä on kuvattu laatuohjelmassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan ohjelmassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti.
Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät. Luonnonvarojen ja alueiden suunnittelun koulutusta kehitetään Lapin ammattikorkeakoulun laatuohjelman periaatteiden mukaisesti. (not translated)