Opinto-opas

Digiajan palvelujohtaminen (ylempi AMK) Rovaniemi syksy 2019

2019

Vaihda näkymän jäsentelyä
Valitse näytettävät lukuvuodet, lukukaudet ja periodit (kun vain yksi vuosi on valittuna) alla olevilla napeilla. (K = Kevät, S = Syksy)
Lukuvuodet 1 2
Hae nimellä: op 1 2 1S 1K 2S 1 2 3 1
SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT
                 
Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö 5
 
   
     
Työelämän kehittämismenetelmät 5
 
   
     
Digitalisoituneen palveluliiketoiminnan johtaminen 5
 
   
     
Osaamisen johtaminen 5
   
   
   
Vuorovaikutusjohtaminen 5
 
   
     
Digitaalinen alustatalous 5
   
   
   
Creation of Future - out of the Box 5
   
   
   
Autonominen ja uudistuva tiimityö 5
   
   
   
Maine ja verkostoituva palvelutalous 5  
   
     
Uusiopalveluiden muotoilu 5  
   
     
Networking in International Environment 5  
   
     
40152020152020015
VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
(Valitaan opintoja 5 op)
                 
Ennakoiva johtaminen 5
   
   
   
Kehittävä yrittäjyys 5
   
   
   
Vastuullisesti kestävä johtaminen 5
   
   
   
150015001500
OPINNÄYTETYÖ
                 
Opinnäytetyö 30
2010101010105510
Opintopisteitä per periodi / lukukausi / lukuvuosi 75 25 30 45 25 30 40 5 25

Ajoitussuunnitelman opinnot on suunniteltu siten että lukuvuodessa opiskellaan 60 opintopistettä.Opintojen suunniteltua ajoitus voi vaihtua opintojen aikana.

Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.

SUORITETTAVA TUTKINTOInsinööri (YAMK), agrologi (YAMK), metsätalousinsinööri (YAMK)/60 op
Tradenomi (YAMK), restonomi (YAMK), sairaanhoitaja (YAMK), terveydenhoitaja (YAMK), sosionomi (YAMK), geronomi (YAMK), liikunnanohjaaja (YAMK), fysioterapeutti (YAMK)/90 op
Digiajan palvelujohtamisen koulutus on suunniteltu yritysten ja organisaatioiden asiantuntijoiden ja esimiesten osaamisen kohottamiseen ja vastaamaantyöelämän muuttuviin tarpeisiin.
Lapin ammattikorkeakoulun monialainen Digiajan palvelujohtamisen koulutus painottuu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tai muiden vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden monialaisen ja verkostoituvan palvelutalouden johtamisvalmiuksien ja työelämän kehittämiseen.
Opinnoissa huomioidaan Lapin ammattikorkeakoulun strategiset painotukset poikkialaiseen yhteistyöhön eri alojen (tekniikka, matkailuala, hyvinvointi, kauppa ja kulttuuri) välillä ja Lapin maakunnan erityisolosuhteisiin mm. pohjoisiin oloihin ja kylmään ilmanalaan. Lisäksi opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Tutkinto on luonteeltaan ja toteutustavoiltaan monimuotokoulutus, jonka keskeisen osan muodostaa ammatillinen opinnäytetyö, kehittämistehtävä. Se perustuu työelämään liittyvän kehittämisidean analysoinnille, suunnittelulle ja toteutukselle. Opinnäytetyö toteutetaan monialaisesti tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.
Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan Digiajan palvelujohtamisen koulutuksen tavoitteena on tukea Suomen ja erityisesti Lapin kehittymistä, osaamisen kasvua ja yritysten kasvuedellytyksiä ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Koulutuksen tuottama ylempi ammattikorkeakoulututkinto kehittää opiskelijoiden monialaista osaamista ja asiantuntemusta sekä syventää perustutkintojen tuottamaa osaamista ja monipuolistaa ja uudistaa työelämässä karttunutta ammatillista tietämystä. Digiajan palvelujohtamisen koulutus toteutetaan työn ohessa opiskellen, mikä edistää opiskelijan, työyhteisön ja organisaation vuorovaikutteista kehittymistä.
Koulutuksen painopistealue – palvelujohtaminen – nousee esille useissa tulevaisuuden haasteita koskevissa tutkimuksissa sekä sidosryhmäkeskusteluissa. Verkostojen tehokas hyödyntäminen, kevyet ja ketterät päätöksenteon ja hallinnon rakenteet, pienet joustavat tiimit ja nopea ideoiden toteutus korvaavat tulevaisuudessa perinteisen tehokkuusajattelun, valikoivan tiedonjakamisen sekä yksisuuntaisen kommunikoinnin. Lisääntyvän kompleksisuuden aikana sekä yrityksien että yksilöiden tulee hankkia valmiudet ketterään sopeutumiseen ja osaamisen uudistamiseen. Tulevaisuuden verkostoituneessa työympäristöissä tulee pystyä toimimaan yhteisöllisesti ja monialaisesti ilman maantieteellisiä, kulttuurisia ja demografisia rajoja.
Lapin amk:n opetussuunnitelmatyötä johdetaan Lapin amk:n strategian mukaisesti työelämälähtöisesti ja –läheisesti. Lapin amk:n strategia vaikuttaa myös opetussuunnitelmien rakenteen, sisällön ja pedagogiikan kehittymiseen.
TUTKINNON RAKENNEYlemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus tekniikan ja liikenteen alalla sekä maa- ja metsätalousalalla on 60 opintopistettä ja muilla aloilla 90 opintopistettä. Sen voi suorittaa päätoimisesti tutkinnon laajuudesta riippuen joko yhdessä tai 1,5 vuodessa tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan pidemmässä ajassa päätoimen ohessa.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin on perustutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tulee sisältyä
1) syventäviä ammattiopintoja, 25 op/55 op
2) vapaasti valittavia opintoja 5 op ja
3) opinnäytetyö 30 op.
Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana
AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINENOpetussuunnitelmissa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden ammatillinen kasvu kehittämisasiantuntijaksi.
- Vuositeema: Kehittämisasiantuntija. Ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelija syventää ja laajentaa osaamistaan digiajan palvelujohtamisen alalla ja kehittyy ”kehittämisasiantuntijaksi”.Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen.
Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille YAMK-koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin ja koulutuskohtaisiin kompetensseihin
Monialaisen Digiajan palvelujohtamisen koulutuksen koulutuskohtaiset kompetenssit on esitetty seuraavassa taulukossa.

Taulukko 1. Koulutuskohtaiset kompetenssit


Koulutuskohtaiset kompetenssit
Osaamisalueen kuvaus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Hajautettujen työympäristöjen johtaminen
- opiskelija osaa kehittää, johtaa ja arvioida hajautettuja työympäristöjä kestävästi
- opiskelija osaa kehittää, johtaa ja motivoida hajautetuissa ympäristöissä toimivia ihmisiä ja heterogeenisiä ryhmiä
- opiskelija osaa vertailla ja hyödyntää erilaisia etäjohtamisen toimintamalleja ja -ympäristöjä menestyksekkään palveluliiketoiminnan mahdollistamiseksi
- opiskelija osaa analysoida, suhteuttaa ja implementoida digitaalisuutta yrityksen menestystekijänä toimivasti ja turvallisesti.
Monialaisen palvelutalouden kehittämisosaaminen


- opiskelija osaa monialaisesti vertailla palvelutalouden käsitettä sekä hyödyntää oppimaansa omaan toimintaympäristöön
- opiskelija osaa luoda ja kehittää palvelutalouden edellyttämiä monialaisia sosiaalisia ja asiantuntijaverkostoja alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
- opiskelija osaa suunnitella, kehittää ja johtaa monialaisia asiakaslähtöisiä uusiopalveluja
- opiskelija osaa tulevaisuusorientoituneesti reflektoida omaa uudistumistarvettaan

Lapin AMKin opetussuunnitelmiin sisältyy osaamistavoitteina Lapin AMKin strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Lapin amk:n strategian painopistealueet sisältyvät yhteen kaikille YAMK-opiskelijoille tarjottavaan opintojaksoon ”Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö”. Tämän lisäksi painopistealueet sisältyvät juonteina eri kompetensseihin seuraavasti:
Oppimisen taidot: Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; etäisyyksien hallinta
Eettinen osaaminen: Turvallisuusosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys
Työyhteisöosaaminen: Etäisyyksien hallinta; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys
Innovaatio-osaaminen: Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys
Kansainvälisyys: Arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys
Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa sekä kulttuurien osaamista vahvistavina opintoina. Koulutuksessa tarjotaan 10 op opintoja englannin kielellä. Englanninkielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa Lapin AMKissa olevat yhteistyökumppaneiden opettajat. Lisäksi opiskelija voi osallistua kansainvälisille opintojaksoille ja myös erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin.
OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTILapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu – ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla.
Osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys tarkoittaa niitä asioita, joilla oppimista jäsennetään ja organisoidaan (esimerkiksi tutkiva oppiminen, ongelmaperustainen sykli/vaihemalli, ongelmaperustainen projektioppiminen tai niiden yhdistelmä). Kaikissa oppimisen organisoinnin tavoissa lähtökohtana ovat työelämän ongelmat ja työelämäläheinen toteutus.
Arviointi on välttämätöntä huomioida jo opetussuunnitelman suunnitteluvaiheessa. Opiskelun eri vaiheissa tapahtuvan arvioinnin tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arvioinnin suunnittelua on hyvä toteuttaa kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja).
Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (HOPS), jonka laatimiseen opiskelija saa ohjausta ryhmänsä opettajatuutorilta.
Hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen
Tutkintoa suorittaessa opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.
Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien lähtökohtana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).
Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta opintojen kuluessa ja/tai valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.
Laadunvarmistus
Lain ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä kuuluu Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (KARHI) auditoitavaksi.
Lapin amk:n laatujärjestelmä on kuvattu laatuohjelmassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan ohjelmassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti.
Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät. Digiajan palvelujohtamisen koulutusta kehitetään Lapin ammattikorkeakoulun laatuohjelman periaatteiden mukaisesti.